Moottori viittaa sähkömagneettiseen laitteeseen, joka toteuttaa sähköenergian muuntamisen tai siirron sähkömagneettisen induktion lain mukaan.
Moottoria edustaa piiri M-kirjain (vanha standardi on D). Sen päätehtävä on tuottaa vääntömomentti. Sähkölaitteiden tai eri koneiden virtalähteenä virtapiirissä generaattoria edustaa kirjain G. Sen päätehtävä on Rooli on muuntaa mekaaninen energia sähköenergiaksi.
Division:
1. Jaettu virtalähteen tyypin mukaan: se voidaan jakaa tasavirtamoottoreihin ja vaihtovirtamoottoreihin.
1) DC-moottorit voidaan jakaa rakenteen ja toimintaperiaatteen mukaan: harjattomat tasavirtamoottorit ja harjatut tasavirtamoottorit.
Harjatut tasavirtamoottorit voidaan jakaa: kestomagneettiset tasavirtamoottorit ja sähkömagneettiset tasavirtamoottorit.
Sähkömagneettiset tasavirtamoottorit on jaettu sarjaan viriteltyihin tasavirtamoottoreihin, shunttijännitteisiin tasavirtamoottoreihin, erikseen viriteltyihin tasavirtamoottoreihin ja yhdisteviritettyihin tasavirtamoottoreihin.
Kestomagneettiset tasavirtamoottorit on jaettu: harvinaisten maametallien kestomagneettiset tasavirtamoottorit, ferriittiset kestomagneettiset tasavirtamoottorit ja alnico-kestomagneettiset tasavirtamoottorit.
2) Vaihtovirtamoottorit voidaan jakaa myös yksivaiheisiin ja kolmivaiheisiin moottoreihin.
2. Rakenteen ja toimintaperiaatteen mukaan se voidaan jakaa tasavirtamoottoreihin, asynkronimoottoreihin ja synkronimoottoreihin.
1) Synkronimoottorit voidaan jakaa: kestomagneettisynkronimoottoreihin, reluktanssimynkronimoottoreihin ja hystereesisynkronimoottoreihin.
2) Asynkroniset moottorit voidaan jakaa induktiomoottoreihin ja vaihtovirta-kommutaattoreihin.
Induktiomoottorit voidaan jakaa kolmivaiheisiin asynkronimoottoreihin, yksivaiheisiin asynkronimoottoreihin ja varjostettuihin asynkronimoottoreihin.
Vaihtovirta-kommutaattorimoottorit voidaan jakaa yksivaiheisiin sarjamoottoreihin, vaihtovirta- ja tasavirtamoottoreihin sekä työntämoottoreihin.
Jokaisella moottorilla on erilaiset toiminnot, joten kunkin moottorin hinta vaihtelee.
3. Käynnistys- ja käyttötilojen mukaan se voidaan jakaa: kondensaattorin käynnistävä yksivaiheinen asynkronimoottori, kondensaattorikäyttöinen yksivaiheinen asynkronimoottori, kondensaattorin käynnistävä yksivaiheinen asynkronimoottori ja yksifaasinen yksivaiheinen asynkroninen moottori moottori.
4. Tarkoituksen mukaan se voidaan jakaa: käyttömoottori ja ohjausmoottori.
1) Vetomoottorit voidaan jakaa: sähkötyökalujen moottoreihin (mukaan lukien poraus-, kiillotus-, kiillotus-, uraus-, leikkaus-, harjaustyökalut jne.), Kodinkoneisiin (mukaan lukien pesukoneet, sähköpuhaltimet, jääkaapit, ilmastointilaitteet, nauhurit ja videonauhurit), DVD-soittimet, pölynimurit, kamerat, hiustenkuivaajat, parranajokoneet jne.) ja muut yleiset pienet mekaaniset laitteet (mukaan lukien erilaiset pienet työstökoneet, pienet koneet, lääketieteelliset laitteet, elektroniset laitteet jne.) moottorit.
2) Ohjausmoottorit on jaettu askelmoottoreihin ja servomoottoreihin.
5. Roottorin rakenteen mukaan voidaan jakaa: häkin induktiomoottori (vanha standardi, jota kutsutaan oravan häkin asynkroniseksi moottoriksi) ja haavan roottorin induktiomoottori (vanha standardi, jota kutsutaan haavan asynkroniseksi moottoriksi).
6. Toimintanopeuden mukaan se voidaan jakaa: nopea moottori, hidas moottori, vakionopeusmoottori ja nopeuden säätömoottori. Piennopeuksiset moottorit on jaettu vaihteiden vähennysmoottoreihin, sähkömagneettisiin alennusmoottoreihin, vääntömoottoreihin ja kynsi-napa-synkronimoottoreihin.
Nopeuden säätömoottorit voidaan jakaa porrastettuihin vakionopeusmoottoreihin, portaattomiin vakionopeusmoottoreihin, porrastettuihin muuttuvanopeuksisiin moottoreihin ja portaattomiin muuttuvanopeuksisiin moottoreihin, mutta ne voidaan myös jakaa sähkömagneettisen nopeuden säätömoottoreihin, tasavirtanopeuden säätömoottoreihin, PWM-taajuusnopeuden säätömoottoreihin moottorit ja kytketty reluktanssinopeusmoottori.
Asynkronisen moottorin roottorin nopeus on aina hieman pienempi kuin pyörivän magneettikentän synkroninen nopeus.
Synkronimoottorin roottorinopeudella ei ole mitään tekemistä kuorman koon kanssa, ja se ylläpitää aina synkroninopeutta.
Ensinnäkin tasavirta:
DC-generaattorin toimintaperiaate on muuntaa ankkurikäämin aiheuttama vaihteleva sähkömoottori DC-sähkömoottorivoimaksi, kun kommutaattori ja harjan kommutointitoiminto vetävät sen harjan päästä.
Indusoidun sähkömoottorin voiman suunta määritetään oikeanpuoleisen säännön mukaan (induktio magneettinen viiva osoittaa kämmenelle, peukalo osoittaa johtimen liikkeen suuntaan ja muut neljä sormea osoittavat johtimen indusoidun sähkömoottorin voiman suunta).
toimintaperiaate:
Johtimen voiman suunta määräytyy vasemman käden säännön mukaan. Tämä sähkömagneettisten voimien pari muodostaa momentin, joka vaikuttaa ankkuriin. Tätä hetkeä kutsutaan sähkömagneettiseksi vääntömomentiksi pyörivässä sähkökoneessa. Vääntömomentin suunta on vastapäivään yrittäen saada ankkurin pyörimään vastapäivään. Jos tämä sähkömagneettinen vääntömomentti pystyy voittamaan ankkurin vastuksen vääntömomentin (kuten kitkan ja muiden kuormitusmomenttien aiheuttaman vastuksen vääntömomentin), ankkuri voi pyöriä vastapäivään.
DC-moottori on tasavirtajännitteellä toimiva moottori, jota käytetään laajalti nauhureissa, videonauhureissa, DVD-soittimissa, parranajokoneissa, hiustenkuivaajissa, elektronisissa kelloissa, leluissa jne.
Toiseksi sähkömagneettinen tyyppi:
Sähkömagneettiset tasavirtamoottorit koostuvat staattorin napoista, roottorista (ankkuri), kommutaattorista (tunnetaan yleisesti nimellä kommutaattori), harjoista, kotelosta, laakereista jne.
Sähkömagneettisen tasavirtamoottorin staattorin magneettiset navat (päämagneettiset navat) koostuvat rautasydämestä ja virityskäämityksestä. Eri viritysmenetelmien (jota kutsutaan viritykseksi vanhassa standardissa) mukaan se voidaan jakaa sarjaherätteisiin tasavirtamoottoreihin, shunttijännitteisiin tasavirtamoottoreihin, erikseen viriteltyihin tasavirtamoottoreihin ja yhdisteviritettyihin tasavirtamoottoreihin. Eri viritysmenetelmien takia staattorin magneettisen napavirran laki (staattorin napan virityskelan synnyttämä) on myös erilainen.
Sarjakytketyn tasavirtamoottorin kenttä- ja roottorikäämitys on kytketty sarjaan harjan ja kommutaattorin kautta. Kentän virta on verrannollinen ankkurivirtaan. Staattorin magneettivuo kasvaa kenttävirran kasvaessa. Vääntömomentti on samanlainen kuin sähkövirta. Ankkurivirta on verrannollinen virran neliöön ja nopeus laskee nopeasti vääntömomentin tai virran kasvaessa. Käynnistysmomentti voi nousta yli viisi kertaa nimellismomenttiin ja lyhytaikainen ylikuormitusmomentti voi ylittää neljä kertaa nimellismomentin. Nopeuden muutosnopeus on suuri ja tyhjäkäyntinopeus on erittäin suuri (ei yleensä sallita käydä tyhjäkäynnillä). Nopeuden säätö voidaan saavuttaa kytkemällä ulkoinen vastus sarjaan (tai rinnakkain) sarjakäämiin tai kytkemällä sarjakäämi rinnakkain.
Shuntti-viritetyn DC-moottorin virityskäämi on kytketty rinnakkain roottorin käämityksen kanssa, viritysvirta on suhteellisen vakio, käynnistysmomentti on verrannollinen ankkurivirtaan ja käynnistysvirta on noin 2.5 kertaa nimellisvirta. Nopeus pienenee hieman virran ja vääntömomentin kasvaessa, ja lyhytaikainen ylikuormitusmomentti on 1.5 kertaa nimellismomentti. Nopeuden muutosnopeus on pieni ja vaihtelee välillä 5-15%. Nopeutta voidaan säätää heikentämällä magneettikentän vakiotehoa.
Erikseen viritetyn tasavirtamoottorin virityskäämi on kytketty itsenäiseen viritysvirtalähteeseen, ja sen viritysvirta on suhteellisen vakio ja käynnistysmomentti on verrannollinen ankkurivirtaan. Nopeuden muutos on myös 5% ~ 15%. Nopeutta voidaan lisätä heikentämällä magneettikenttää ja vakiotehoa tai vähentämällä roottorin käämityksen jännitettä nopeuden vähentämiseksi.
Yhdistelmä-viritetyn tasavirtamoottorin staattorin magneettipylväissä sijaitsevan shuntikäämityksen lisäksi asennetaan myös sarja (vähemmän kierrosta), joka on kytketty sarjaan roottorin käämityksen kanssa. Sarjakäämityksen tuottama magneettivuon suunta on sama kuin pääkäämityksen suunta. Käynnistysmomentti on noin 4 kertaa nimellismomentti ja lyhytaikainen ylikuormitusmomentti on noin 3.5 kertaa nimellismomentti. Nopeuden muutosnopeus on 25% ~ 30% (sarjakäämitykseen liittyvä). Nopeutta voidaan säätää heikentämällä magneettikentän voimakkuutta.
Kommutaattorin kommutaattorisegmentit on valmistettu seosmateriaaleista, kuten hopea-kupari, kadmium-kupari ja muovattu vahvalla muovilla. Harjat ovat liukuvassa kosketuksessa kommutaattorin kanssa antamaan ankkurivirtaa roottorin käämitystä varten. Sähkömagneettisten tasavirtamoottorien harjat käyttävät yleensä metalligrafiittiharjoja tai sähkökemiallisia grafiittiharjoja. Roottorin rautasydän on valmistettu laminoiduista piiteräslevyistä, yleensä 12 urasta, upotettuina 12 sarjaa ankkurikäämiä, ja kukin käämi on kytketty sarjaan ja sitten kytketty 12 kommutaattilevyyn.
Kolmanneksi DC-moottori:
DC-moottorin viritysmenetelmä viittaa ongelmaan siitä, kuinka virtaa syötetään virityskäämiin ja generoidaan magnetomoottorivoima päämagneettikentän muodostamiseksi. Eri viritysmenetelmien mukaan tasavirtamoottorit voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin.
Ta Li
Käämityksellä ei ole yhteyttä suhdekäämitykseen, ja DC-moottoria, joka toimii muulla tasavirtalähteellä kenttäkäämiin, kutsutaan erikseen viritetyksi tasavirtamoottoriksi. Pysyvämagneettisia tasavirtamoottoreita voidaan pitää myös erikseen viriteltyinä tasavirtamoottoreina.
Kannustaa
Shuntti-viritetyn tasavirtamoottorin virityskäämi on kytketty rinnakkain ankkurikäämityksen kanssa. Shunt-innoissaan generaattorina itse moottorin liitäntäjännite syöttää virtaa kenttäkäämitykseen; shuntti-viritettynä moottorina kenttäkäämityksellä ja -ankkurilla on sama virtalähde, joka on suorituskyvyltään sama kuin erikseen viritetty DC-moottori.
Ristiherätys
Kun sarjaviritetyn tasavirtamoottorin kenttäkäämitys on kytketty sarjaan ankkurikäämityksen kanssa, se kytketään tasavirtalähteeseen. Tämän tasavirtamoottorin viritysvirta on ankkurivirta.
Yhdistetty viritys
Yhdistetyllä viritetyllä tasavirtamoottorilla on kaksi virityskäämiä: shuntti- ja sarja-viritys. Jos sarjakäämityksen tuottama magnetomotorinen voima on samassa suunnassa kuin shuntikäämityksen tuottama magnetomotorinen voima, sitä kutsutaan tuoteyhdisteen herätteeksi. Jos kahdella magneettimoottorilla on vastakkaiset suunnat, sitä kutsutaan yhdisteen differentiaaliseksi viritykseksi.
DC-moottoreilla, joilla on erilaiset viritysmenetelmät, on erilaiset ominaisuudet. Yleensä tasavirtamoottoreiden tärkeimmät viritystavat ovat shuntti-, sarja- ja yhdisteviritys, ja DC-generaattoreiden tärkeimmät viritystavat ovat erillinen herätys, shuntti- ja yhdisteviritys.
Neljänneksi kestomagneettityyppi:
Kestomagneettiset tasavirtamoottorit koostuvat myös staattorin napoista, roottoreista, harjoista, koteloista jne. Staattorin napoissa käytetään kestomagneetteja (kestomagneetteja), mukaan lukien ferriitti, alnico, neodyymirautabooribooria ja muita materiaaleja. Rakenteensa mukaan se voidaan jakaa sylinterityyppiin ja laattatyyppiin. Suurin osa videonauhureissa käytetystä sähköstä on sylinterimäisiä magneetteja, kun taas sähkötyökaluissa ja autojen sähkölaitteissa käytetyissä moottoreissa käytetään enimmäkseen erityisiä lohkomagneetteja.
Roottori on yleensä valmistettu laminoiduista piiteräslevyistä, joissa on vähemmän aukkoja kuin sähkömagneettisen tasavirtamoottorin roottorissa. Videonauhureissa käytetyt pienitehoiset moottorit ovat enimmäkseen 3 paikkaa, ja ylemmän tason moottorit ovat 5 tai 7 paikkaa. Emaloitu lanka kierretään roottorin sydämen kahden uran väliin (kolme aukkoa tarkoittaa kolmea käämiä), ja sen liitokset hitsataan vastaavasti kommutaattorin metallilevyyn. Harja on johtava osa, joka yhdistää virtalähteen ja roottorin käämityksen. Sillä on sekä johtavia että kulutusta kestäviä ominaisuuksia. Kestomagneettimoottoreiden harjat käyttävät yhden sukupuolen metallilevyjä, metalligrafiittiharjoja ja sähkökemiallisia grafiittiharjoja.
Videonauhurissa käytetty kestomagneettinen tasavirtamoottori hyväksyy elektronisen nopeudenvakautuspiirin tai keskipakonopeuden vakautuslaitteen.
Moottorinsuojan terve järki:
1. Moottoreita on helpompi polttaa kuin aikaisemmin: Eristystekniikan jatkuvan kehityksen takia moottoreiden suunnittelu vaatii sekä suurempaa tehoa että pienempää kokoa, jotta uuden moottorin lämpökapasiteetti pienenee ja ylikuormituskapasiteetti on heikentynyt; Tuotantoautomaation asteen nousun takia moottoreiden vaaditaan käyvän usein eri tavoin, kuten tiheä käynnistys, jarrutus, eteen- ja taaksepäin pyöriminen sekä vaihteleva kuormitus, mikä asettaa korkeammat vaatimukset moottorinsuojalaitteille. Lisäksi moottorilla on laajempi käyttöalue, ja se toimii usein erittäin ankarissa olosuhteissa, kuten kosteudessa, korkeassa lämpötilassa, pölyssä ja korroosiossa. Kaikki nämä tekevät moottorista alttiimpia vaurioille, varsinkin korkeimmalla vikataajuudella, kuten ylikuormituksella, oikosululla, vaihehäviöllä ja porauslakaisulla.
2. Perinteisen suojalaitteen suojavaikutus ei ole ihanteellinen: perinteinen moottorinsuojalaite on pääasiassa lämpörele, mutta lämpöreleellä on alhainen herkkyys, suuri virhe, heikko vakaus ja epäluotettava suojaus. Tosiasia on myös totta. Vaikka monet laitteet on varustettu lämpöreleillä, moottorin normaaliin tuotantoon vaikuttava vaurio on edelleen laajalle levinnyt.
